Suuri rypäleopas – punaviinien yleisimmät rypäleet

Merlot, malbec, cabernet sauvignon... Korkkiruuvin rypäleopas esittelee punaviinien yleisimmät rypäleet ja kertoo, miten ne eroavat toisistaan.

Mikä on maailman eniten viljelty rypäle? Mitä eroa on syrahilla ja shirazilla? Rypäleopas esittelee yleisimmät punaviinissä käytettävät rypäleet.

Viiniharrastus on siitä hauska harrastus, että sen voi aloittaa käytännössä minkälaisilla pohjatiedoilla vain. Maistelusta saa kuitenkin eniten irti, kun tarjolla olevista viineistä tietää edes jotain.

Viinin maku on kiinni monesta tekijästä, mutta eniten vaikuttaa siinä käytetyt rypäleet ja niiden kasvualue. Nämä yleisimmät rypäleet antavat hyvän startin viinimaailmaan uppoutumiselle.

Yleisimmät punaviinien rypäleet

Cabernet Sauvignon

Cabernet Sauvignon on monen arvion mukaan maailman eniten viljelty punaviiniin käytetty rypäle. Siitä valmistetut viinit ovat voimakkaita, tummia, täyteläisiä ja ryhdikkäitä sekä hyvin ikääntyviä. Parhaiten ne toimivat liharuokien kanssa.

Cabernet Sauvignon on helpohko rypäle viljellä, ja se kasvaa monenlaisissa ilmastoissa ja maaperissä. Rypäle on lähtöisin Ranskan Bordeaux’sta. Nykyisin tärkeitä viljelyalueita ovat myös Etelä-Afrikka, Kalifornia, Italia, Australia, Chile ja Argentina.

Grenache Noir

Grenache Noir on arvostettu laaturypäle, joka menestyy parhaiten kuivassa ja kuumassa ilmastossa. Se on kotoisin Espanjasta, mutta on parhaimmillaan Ranskan Etelä-Rhônessa. Lajiketta käytetään harvoin sellaisenaan, vaan siihen sekoitetaan muitakin rypäleitä. Viinit ovat hedelmäisiä, keskitäyteläisiä ja miellyttävän pyöreitä.

Malbec

Malbecista saadaan vahvoja, aromikkaita, intensiivisiä ja tanniinisia viinejä. Intensiivisyytensä vuoksi Malbecia sekoitetaan usein muihin rypäleisiin, kuten Merlotiin ja Cabernet Sauvignoniin. Lajike on lähtöisin Ranskasta ja on nykyisin erityisen suosittu Argentiinassa.

Merlot

Merlot-rypäleestä valmistetut viinit ovat hedelmäisiä, samettisen tanniinisia ja helposti lähestyttäviä viinejä. Pehmeytensä ansiosta ne ovat hyviä valintoja heille, jotka vasta tutustuvat punaviineihin. Maussa on usein suklaisuutta ja luumua. Rypäle on yksi maailman viljellyimmistä. Sitä viljellään erityisen paljon Ranskan Bordeaux’ssa sekä Italiassa, Yhdysvalloissa ja Chilessä.

Merlot sai osakseen ikävää huomiota vuoden 2004 suositussa Sideways-elokuvassa, jossa päähenkilö inhoaa syvästi merlot-viinejä. Arvioiden mukaan merlot-viinien myynti laski 2 % heti elokuvan ilmestymisen aikoihin, ja Merlotin viljelijät menettivät noin 400 miljoonaa myyntituloja elokuvaa seuranneen 10 vuoden aikana. (lähde)

Pinot Noir

Pinot Noir on yksi maailman vanhimmista rypälelajikkeista. Se on poikkeuksellisen oikukas ja haastava viljellä, mutta onnistuessaan pinot noir -punaviini on upea makuelämys. Yleensä pinot noirit ovat kevyitä ja monipuolisia ruokaviinejä, joissa voi maistaa kirsikkaa, vadelmaa ja mansikkaa. Rypälettä viljellään erityisesti Ranskassa, Yhdysvalloissa, Chilessä sekä Uudessa-Seelannissa.

Sideways-elokuva nosti Pinot Noirin lajikkeena viinimaailman nousevaksi tähdeksi: elokuvassa paljolti kehuttujen pinot noirien myynti nousi elokuvan ilmestymisen jälkeen peräti 16 %. (lähde)

Pinotage

Pinotage on Etelä-Afrikan ylpeys, vuonna 1925 eteläafrikkalaisessa yliopistossa kehitetty lajike. Etelä-Afrikan lämmin ilmasto tarjoaa Pinotagelle täydelliset olosuhteet kasvaa.

Sokeripitoisista rypäleistä valmistetaan tummia ja voimakkaita punaviinejä, joissa on usein kahvin ja tervan aromeja. Eteläafrikkalainen KWV on Pinotagen erikoisosaaja, ja viinitalolta löytyy monta mainiota ja kohtuuhintaista viiniä pinotageen tutustujalle.

Syrah / Shiraz

Syrah ja Shiraz ovat sama rypäle, jonka nimi (ja usein myös maku) vaihtuu mantereen mukaan. Euroopassa rypälettä kutsutaan nimellä Syrah, kun taas uuden maailman viinimaissa lajike kulkee nimellä Shiraz. Rypälettä viljellään erityisesti Australiassa, Chilessä, Etelä-Afrikassa sekä Etelä-Ranskassa.

Syrah on yksi maailman arvostetuimpia rypäleitä, jonka suosio on tasaisessa nousussa. Viinin maku riippuu suuresti siitä, missä päin maailmaa se on valmistettu. Vanhan maailman viineissä korostuvat yrttisyys ja mineraalisuus, kun taas lämpimässä ilmastossa kypsyneet uuden maailman shiraz’t ovat meheviä ja hillomaisia.